Eilen oli aika karu päivä, ennen kouluun lähtöä Junpei joka on työmatkalla Thaissa soitti et se sai ylennyksen, olin tietty et jee hyvä! Si ku pääsin kouluun, sain viestiä et se joutu auto-onnettomuuteen,kuskin ajama auto veti ympäri ojaan. Ei siitä nyt turhan kauaa ole kun kaveri ja lapsuudenystävän poikaystävä kuoli onnettomuudessa pari viikkoa sitten, niin oli ihan hirvee olo. Mut hengissä ja pienellä loukkaantumisella selvisi, onneksi. Pisti vaan taas miettimään miten pienestä kaikki on kiinni, eikä ikinä tiedä mitä tapahtuu.
Eilen pääsin myös aloittamaan työt paikassa,mihin alunperinkin piti mennä eli missä Minttu oli töissä! Ne kaikki työkaverit ja pomot muisti miut, täytin paperit ja alotan tänään rennosti yövuorolla. Ne tarvii enemmän ihmisiä yövuoroon, mistä saa ihan hyvät rahat. Eilen pelattiin tikkaa ja hävittyäni sain "tervetuloa perheeseen!" -juoman ja pitsaa haha. Lopetan siellä toisessa työpaikassa palkkapäivän jälkeen, se on paljon stressaavampi koska pomo siellä muuttaa työaikoja miten haluaa, mutta tuolla on tietyt työajat, mikä helpottaa elämää huomattavasti, eikä tarvii pelätä että saako tarpeeksi palkkaa. Se on sellanen sporttibaari, missä näytetään kaikkia urheilupelejä etc! Ja koska tutustuin siellä työskenteleviin tyttöihin jo vime kesänä kun vierailin siellä Mintun kanssa, se on vielä mukavampaa.
Mitäs muuta.. tekee ihan sikana mieli paahdettua ruisleipää,tai saunan kiukaalla lämmitettyjä täytettyjä ruisleipiä voi aaahh... tai äidin makaroonilaatikkoa. Tai isän jauhelihakastiketta. No, riisilinjalla jatketaan! Vedän navan niin täyteen kun pääsen Suomeen kylään. Ainiin, ja oon pikkuhiljaa alkanu ajattelemaan japaniksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti