Eio tullu oikei kirjoteltua mitään ku no.. ei olla paljoa tehty! No, käytiin Phuketissa surffaa toissavkl, ja tulin sieltä ite pois eilen oltuani 4 päivää surffaamassa kun Junpei kävi Japanissa. Ja nyt täällä on ollu hurjia ukkosmyrskyjä, no, aurinko, rankkasade, aurinko, ukkonen etc, sadekausi.
Onneks Bangkok on täynnä Japanilaisia ravintoloita! Ei tuu ikävä
Ja tadaa, kenen lauta meni taas rikki lentokoneessa! En päässyt sitä sitten käyttämään ton reissun aikana
Samassa hotellissa oli myös yks Junpein Japanilainen kaveri, joka myös tulee sinne aina surffaamaan kun ehtii.
Thairuokaa!
Olin nyt itse liikenteessä pe-ke, pe yönä lähdin yöbussilla Phukettiin Bangkokista. Halpa mutta kestääkin sitten meno, ja matkalla bussi pysäytettiin kahdesti ja poliisi pyysi näyttämään passia kaikilta ulkkareilta. Toisella kerralla olin ihan umpiunessa, ja näin jotain unta että olin isällä ja se koputti polveen, olin vaa joojoo ja si havahduin siihen että vieressä seisokin poliisi. Oho.
La ja su menikin sitten surffatessa, siellä Kata Beachilla on aina ne samat tyypit surffaamassa, si tullaan hyvin jo juttuun niiden rantavahtien kanssa ku nekin tietty tykkää surffauksesta. Ja kaikki puhuu suhteellisen ok englantiakin!
Yövyin suuperhalvassa dormissa, missä ei ollu ketään muuta niin sain sitten koko tilan itelleni. Ainut mikä ärsytti oli se, kun siivoojien pitää huutaa. Thaimaalaisten yleensäkkin, vähänku kiinalaistetkin, ne ei osaa puhua normaalilla äänenpainolla.(Tai varmasti osaavat, se vaan ei kuulu niiden kielenkäyttöön) Aina pitää huuta, tai ennemmin kiljua. Sellane nalkuttava ääni kokoajan. Anteeks, mutta sille se tuntuu vielä enemmän kun sihen joutu heräämään joka ikinen aamu. Sellanen puhekulttuuri! Suomi ja japani on paljon hermoille miellyttävämpää kuunnteltavaa.
Su söinkin sitten kaksi grillimakkaraa, ja kun pääsin kotiin oksensin aamukuuteen asti. Siitä seurasi mahakivut ja vaivat, ja ti aamuna kävin ostamassa lääkkeitä, jotka onneksi auttoivat sitten. Mutta yksi päivä hukkaan! Onneks aallot oli ihan liian rajuja, koska tuuli ihan sikana ja myrsky tulossa. Ke surffasin vähän, mutta ei ollu aallot yhtään hyviä.. Siinä sitten istuin rantavahtien kanssa ja todistin tätä kun turistit menee kiellosta huolimatta kahden punaisen lipun väliin missä on vahva pohjavirtaus, johon sitten meni viisi ihmistä kerralla ja ne kaikki imeytyi hetkessä kymmenien metrien päähän. No kaikki saatii pelastettua. En ois itekkään menny siitä kohdasta edes laudan kanssa.
Nyt ootan vaan koulun alkua niiin innolla, enskuussa sitten!! Ei tässä kauaa tätä kuuta jäljellä. Tällä viikolla on vissiin juhannuskin?
Ja mikä Thaimaassa on yllättävää Japaniin verrattuna, ihmiset puhuu englantia. Japanissa ei niinkään, mutta siellä oli kuitenkin helppo selvitä kun puhui itse japania. Täällä ei tarvii tietää mitään thaita ja silti ainakin Bangkokissa selviää hyvin. Ei nää siis täydellistä englantia puhu, mutta ihan että selviää. Mut Japanissa pystyin soittaa kaasuyhtiölle tai johonkin vastaavaan ja hoitamaan asiani japaniksi, mutta täällä on hankala kommunikoida tän kerrostalon korjaajien kanssa joiden pitäs korjata noita putkia. Mutta ulkona liikkuessa ihan hyvin selviää!
Ainiin, tapasin Junpein asiakkaan (no, kavereita ne on ennemmi ku samanikäsiä, hänkin japanilainen joka asuu täällä työn takia, mutta työskentelee Toyotalle niin bisneksen kautta tuntevat) vaimon, ne on asunu täällä jonkun vuoden ja tää Yuki ei puhu englantia, mutta sekään ei tunne täältä paljoo ihmisiä ja pysyy miun japanintaidotkin jotenkin kuosissa! Se on ihan 24/7 kotivaimona, Japanissa se oli leipomisenpettaja. Se voi opettaa kuulemma minuukin kokkailee kaikkea haha. Ei Yukikaan vanha oo, joku 28 nyt.
Voisin ottaa kuvia tästä kodistakin ku on alkaun jo sennäköseks muovautumaankin!
Terkkuja kaikille ♥ Ja monet kyselee, että onko ikävä Suomeen. No, joo ja ei, mutta aina helpottaa ajatus että voin aina mennä takaisin kotiin, siellä perhe ja ystävät aina odottaa! Mut sitä ennen voin nähdä ja kokea maailmaa vielä vähän: )